Tiedoksi Fingon sivuilla julkaistu tiedote: https://www.fingo.fi/ajankohtaista/tiedotteet/jarjestot-kritisoivat-35-miljo...
*** Järjestöt kritisoivat 35 miljoonan euron leikkausta kehitysyhteistyöhön: ”Hätä on kasvamassa” Suomen varsinaiseen kehitysyhteistyöhön kohdistuu 35 miljoonan euron leikkaus vuodesta 2023 alkaen. Kehitysjärjestöt peräänkuuluttavat, että nyt ei ole aika leikata maailman köyhimmiltä.
Kehitysjärjestöt kritisoivat päätöstä leikata Suomen varsinaisesta kehitysyhteistyöstä 35 miljoonaa euroa vuodesta 2023 alkaen. Hallitus päätti kehysriihessä leikkauksesta ulkoministeriön hallinnonalaan. Sen kohdistuminen varsinaiseen kehitysyhteistyöhön varmistui julkisen talouden suunnitelmassa viime viikolla.
Tarkemmat tiedot leikkausten kohdentamisesta varmistuvat kuitenkin vasta myöhemmin. Leikkaus kohdistuu todennäköisesti osittain vuodelle 2023 suunniteltuihin määrärahojen korotuksiin.
Järjestöt suhtautuvat päätökseen kriittisesti.
”Vaikka ymmärrämmekin talouden tasapainottamistarpeet, on muistettava, että isossa kuvassa hätä on kasvamassa. Koronapandemia on kääntänyt äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrän nousuun, ja ilmastokriisi pahentaa tilannetta entisestään. Koronapandemiasta on sanottu, että kukaan ei ole turvassa ennen kuin kaikki ovat turvassa”, toteaa Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson.
”Kehitysyhteistyötä tarvitaan koronapandemian kurittamilla ja haavoittuvilla alueilla enemmän kuin koskaan. Pandemian takia ihmisten mahdollisuudet toimeentuloon, koulutukseen ja terveyteen ovat romahtaneet monin paikoin”, sanoo Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka.
”Pandemian keskellä kansainvälistä tukea tulisi kasvattaa, eikä vähentää. On pystyttävä pitkäjänteiseen politiikkaan ja seisottava lupausten takana. Leikkaus kehitysyhteistyömäärärahoihin kohdistuisi juuri niihin ihmisiin, jotka eniten ovat tuen tarpeessa”, arvioi Fida Internationalin toiminnanjohtaja Harri Hakola.
Tulevina vuosina muun kuin varsinaisen kehitysyhteistyön määrä nousee, eikä siihen kohdistu leikkauksia. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön kuuluu muun muassa tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle. Muuhun kehitysyhteistyöhön lasketaan esimerkiksi pakolaisten vastaanottokuluja ja osuus EU:n kehitysyhteistyöstä.
”Koronapandemian jälkeen tarvitsemme yhä enemmän perinteistä kehitysyhteistyötä, kuten koulutuksen kehittämistä, satsauksia terveyteen sekä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tukemista”, linjaa Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Sonja Hyötylä.
Leikkaukset vesittävät Suomen sitoumuksen nostaa kehitysyhteistyön määrärahoja 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Viime vuosina rahoitusta on lisätty ja tänä vuonna Suomi käyttää kehitysyhteistyöhön noin 0,50 prosenttia bruttokansantulosta. Kehyksen mukaan taso laskee 0,47 prosenttiin vuonna 2023. Päivitetyt tiedot kehitysyhteistyömäärärahojen ennakoidusta kehityksestä löytyvät ulkoministeriön sivuiltahttps://um.fi/suomen-kehitysyhteistyon-maararahat#Varsinainenkyt.
Kehitysyhteistyössä 35 miljoonalla saadaan valtavasti aikaan – alla olevat luvut ovat havainnollistavia esimerkkejä, jotka on arvioitu järjestöjen kehitysyhteistyön vaikutusten pohjalta. 35 miljoonalla eurolla voisi:
* tarjota laadukasta opetusta 350 000 lapselle * tarjota yrittäjyyskoulutus 1,4 miljoonalle nuorelle * rokottaa 59 miljoonaa ihmistä perussairauksia, kuten poliota, jäykkäkouristusta ja tuhkarokkoa vastaan
* Ystävällisin terveisin Mika Niskanen
Mika Niskanen asiantuntija, viestintä | Fingo
+358 50 317 6715 | mika.niskanen@fingo.fimailto:mika.niskanen@fingo.fi
Fingo – Vaikuttaa tulevaisuuteen tänään. viestii | kouluttaa | kasvattaa | tukee | vaikuttaa fingo.fihttp://www.fingo.fi/ | Facebookhttps://www.facebook.com/FingoFi/ | Twitterhttps://twitter.com/FingoFi | LinkedInhttps://www.linkedin.com/company/fingo-fi/about/
Kepa ja Kehys ovat nyt Fingo. Teemme töitä, jotta maailma olisi reilumpi. Ihan kaikkialla. Olemme 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö.